Thaimaan suuri suru

Kohta on kulunut kuukausi koko Thaimaata koskettaneesta kuninkaan kuolemasta, josta on uutisoitu siellä Suomessakin asti. 88-vuotiaana kuollut kuningas hallitsi maata yhteensä 70 vuotta eli pisimpään kuin kukaan ikinä maailmassa. Suurin osa thaimaalaisista on elänyt koko elämänsä kunnioittaen vain yhtä kuningasta. Täällä kuningas on muutenkin tosi iso juttu ja häntä palvotaan kuin jumalaa. Niinpä voitte kuvitella, miten suuren surun kuolema sai thaimaalaisissa aikaan. Ajateltiin vähän päivittää tännekin, mitä seurauksia kuolemalla on ollut ja miten se on Bangokin elämään vaikuttanut.

Kuolemaa ehdittiin jo pelätä, mutta kellään ei oikeastaan ollut tietoa mitä sen jälkeen tulisi tapatumaan. Thaimaassa on ankarasti kielletty kuninkaasta ja kuningasperheestä pahaa puhuminen. Myös kuninkaan mahdollisesta kuolemasta ja sen seurauksista ei saanut puhua etukäteen, eikä mitään samankaltaista ollut tapahtunut niin pitkään aikaan, joten kysymysmerkkejä riitti. Kun lehdistä alkoi tulla virallisia ilmoituksia kuolemasta, thaikkuystävämme suosittelivat pysymään ensimmäisen illan sisätiloissa. Samaan aikaan televisiosta alettiin näyttää joka kanavalla vanhoja dokumentteja kuninkaasta, mikä jatkuu yhä edelleen.

Kaikista varoitteluista huolimatta kuolemaa seuranneet viikot ovat olleet rauhaisia ja elämä on jatkunut melko normaalisti. Kansalaisia itse asiassa neuvottiinkin jatkavat elämää tavalliseen tapaan, pitämään kaupat auki ja käymään töissä. Maahan julistettiin kuukauden suruaika, jolloin tulisi pukeutua tummiin vaatteisiin.  Aluksi katukuvassa näkyi ihan oikeasti pelkkää mustaa, mutta nyt mukana on myös joitain värejä. Paikalliset pukeutuvat kuitenkin pääsääntöisesti mustaan, harmaahan tai valkoiseen, virkamiesten ja esimerkiksi opettajien sen sijaan on pukeuduttava tummiin vaatteisiin kokonaisen vuoden ajan. Köyhille ja kodittomille mustia vaatteita lahjoitettiin ilmaiseksi.

Ensimmäiset päivät kaupunki oli ihan täynnä, kun paikalliset ympäri maata matkustivat kuolinpaikalle ja hautajaisiin. Surun saattoi nähdä jokaisen kasvoilta ja osa jopa itki julkisesti. Silloin tuntui suorastaan siltä, kuin eläisi itsekin keskellä hautajaisia, minne ikinä menikin. Nyt ympäri kaupunkia mainostauluille on vaihdettu suruvalittelut, aitoihin on kiinnitetty mustavalkoiset liinat ja kauppakeskuksiin on rakennettu pisteitä, joissa thaimaalaiset voivat kirjoittaa osanottonsa vihkoihin, mitä he paljon tekevätkin. Mustia ”rusetteja” on kiinnitetty olkavarteen osoittamaan surua. Monet katukaupoista myy nykyään vain mustia vaatteita. Jopa Air Asia kuulutti lentokoneen lähtiessä Balille osanottonsa kuninkaan poismenon johdosta. Lisäksi thaimaalaiset voivat nyt ilmaiseksi tatuoida yhdeksikön yhdeksännen kuninkaan muistoksi.

Suruajan myötä maassa kiellettiin ilonpito tietyksi ajaksi. Aluksi baarien huhuttiin sulkeutuvan ja alkoholimyynnin loppuvan. Todellisuudessa osa baareista on sulkenut ovensa, mutta suurin osa jatkoi toimintaansa vain ilman musiikkia ja suurta ilonpitoa. Alkoholin myynti loppui marketeista ehkä reilu viikoksi. Myös monet konsertit ja tapahtumat peruttiin tai siirrettiin ensi vuoden puolelle. Esimerkiksi nyt maanantaina juhlittavaa paikallista Loy Krathon festivaalia vietetään ilman paraateja tai ilotulituksia. Kuuleman mukaan baarien toiminta pitäisi kuitenkin jatkua normaalisti jo ensi viikolla.

Kuninkaan kuolemasta ei edelleenkään puhuta, vaan käytetään kiertoilmauksia. Suru on täällä varmaan aika pitkään läsnä, mutta turismi rullaa ihan tavalliseen tapaan, varsinkin nyt ensimmäisen kuukauden jälkeen. Saapa nähdä mitä muutoksia tulevaisuus vielä tuo. Meillä kaikki hyvin. :)